Tein uuden blogin.

On tullut pidettyä tässä vähän tahatonta taukoa blogittamisessa, mutta nyt tuntuu siltä, että voisin pikkasen parantaa tapojani. Tässä siis muutama rivi ja kuva pikkuisesta vauvastani Ninjasta. Ninja on 10 viikkoinen maatiaiskissatyttö, joka on ollut meillä nyt kuukauden. Tuitui.

Hey ya. Viimeisestä päivityksestäni on kulunut jo hyvä tovi, joten päätin, että nyt on viimein aika kirjoittaa taas muutama rivi. Jotenkin sitä ei vaan saa itsestään mitään irti enää tänne, kun on niin paljon kaikkea muuta puuhaa, mm. ärrän työt, joita minulla tosin ei nyt pariin viikkoon ole ollut. Ja pitäähän tätä kämppää toki siivoillakin, vaikka sekin on viimeisen viikon aikana ollut melko vähäistä. Eilen saatiin sen verran itsestämme irti, että siivoiltiin hieman . . .  

Joulukuukin on nyt polkaistu jo kunnolla käyntiin. Joululahjoista ei tosin ole tietoakaan, lahjat on hankittu ainoastaan Teemun siskoille ja meikäläisen äiteelle, muut ovat vielä ilman. Itseni pitää muistaa ainakin velipoikaani jollain pienellä, ja ideakin jo on.
Tänään päästään luultavasti jo vähän joulutunnelmiin, kun menemme viettämään vuotuisia pikkujouluja, tällä kertaa Rengon sijasta Forssaan. Alunperin ei ollut tarkoitus mennä, mutta niin ne asiat muuttuu.

Pitkästä aikaa ensimmäinen kunnollinen kouluviikkokin on nyt takana, ja siitä on seurannut (onneksi) unirytmini kääntymistä hieman normaalimpaan suuntaan, eli heräilen taas ihmisten aikoihin, enkä puoli yhdeltä päivällä. Mielettömän kiva juttu käydä taas koulussakin, vaikka vähän lintsailinkin tuossa perjantaina, ohjelmassa kun oli vain panssarisoittokunnan konserttia ja 45 minuuttia perhe- ja lähiyhteistyötä.

Ei vitsi hei ! Äiti soitti aiemmin tänään ja kysyi, onko tällä kenties illalla mitään tekemistä. Olisi tarjonnut minulle lippua Hämeenlinnan kaupunginteatteriin, Anna Leena Härkösen Ei Kiitos-näytelmään. Hieman otti päähän sinänsä, etten voinut lähteä. Olen kuitenkin pitkään jo haaveillut ko. näytelmän näkemisestä, ja teatteriliput tuppaavat olemaan melkoisen arvokkaita, eli ilmaiseksi olisin mennyt enemmän kuin mielelläni. Kyseessä olisi ollut taas joku TeHyn juttu, joilla olen aiemminkin ollut äitimuorin mukana (Linnanmäen Peacockissa kolmesti - da Lintsi-koodi, Kymmenen sketsiä jotka muuttivat maailan, ja viimekesäinen Kivat piipussa!-, Hämeenlinnan kaupunginteatterilla kerran -Heikko esitys).

Mitäs sitten vielä. Ai juu, huomenna pitäisi olla kymmeneltä mummulla ja vaarilla valmiina leipomaan pipareita ja joulutorttuja. Kiva perinne kovin.  Muutamana viimevuonna en ole syystä tai toisesta päässyt, joten nyt on jo korkein aika korjata moinen virhe.

Ja vielä sokerina pohjalla; äiti osti tälle ja Teemulle pari viikkoa takaperin auton. Kyseessä on siis vm. 92 oleva Mazda 323, joka on ristitty Rutuksi muutaman lommonsa vuoksi. Mut kiva auto on, vaikka siihen pitääkin vaihtaa renkaat, nykyiset kun ovat hieman huonohkot. Mutta mieluummin maksan 200 euroa renkaista, kuin ajan huonoilla ja maksan pahimmassa tapauksessa henkeni. Että semmosta. Hanna kuittaa.

Tässä istun päivittämässä, mutten suinkaan kotona, vaan mummulla ja vaarilla. Ollaan juhlimassa täällä kummitädin synttäreitä ja koska uudessa kodossa Hämeenlinnassa ei netti jostain tuntemattomasta syystä suostu toimimaan, rustaan muutamat rivit tässä joutessani.

Muutto on, Luojan kiitos, ohi, ja tavarat alkavat pikkuhiljaa löytää omille paikoilleen. Vielä on kuitenkin paljon tekemistä ja etenkin ostamista, esimerkiksi pimentävä verho makuuhuoneeseen ja olohuoneeseen edes jonkinnäköistä verhoa...
Tänään on kuitenkin bileet ja baarireissu, tulee ihan tarpeeseen tällaisen rutistuksen jälkeen ;)

TV Off.
Tykkään kovin, siksi otin kaksikon otsikkoonkin.
Olivat lämppäämässä Patrick Wolfia Tavastialla.

Niin.

Tykkäsin. Paljon.
Oli ihmisiä, kovin mukavia.

Ja juhlat Forssassakin  meni nappiin, joitakin poikkeuksia lukuunottomatta.